Historiallinen näkökulma ALUKSI Tarkastelen esitykseni alkuosassa demokratiaan liittyviä yleisiä historiallisia kysymyksiä, sen jälkeen suomalaisen demokratian historiaa ja lopuksi demokratian tulevaisuutta Suomessa ja yleisemminkin. Esitykseni lähtökohtana on historiallisesti pohjustettu eronteko kansanvallan ja kansan vallan välillä. Ensimainittu viittaa 1800-luvun loppuolella ja 1900-luvulla hallitsevaan asemaan nousseeseen edustukselliseen, liberaali-demokraattiseen demokratian tulkintaan, jossa korostuu demokratian tietyt institutionaaliset käytännöt, kun jälkimmäisessä demokratia ymmärretään ”klassisesti” kansanjoukkojen välittömän vallankäytön ja ylipäätään yhteiskunnan enemmistön oman aktiivisen toiminnan kannalta. Näin jälkimmäiseen käsitykseen ei välttämättä sisälly arvostelmaa tämän vallankäytön moraalisesta laadusta, vaan vain viittaus kansaan vallan käyttäjänä ja yhteiskuntaan vallankäytön sfäärinä. Esityksessäni loppupuolella esitän, että vaikka Suomi olisikin kansanvalta...
Die Philosophen haben die Welt nur verschieden interpretiert; es kömmt drauf an, sie zu verändern.